Lapsilisien lisävuosi kustantaisi nykyjärjestelmässä 80 miljoonaa euroa.
Perheiden etuudet ja elatusvelvollisuudet tulevat parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean pöydälle syksyllä. Samalla lapsilisän tarkoitusta pyritään kirkastamaan vastaamaan muuttuneita perherakenteita.
– Eroperheissä asuu jo yli 20 prosenttia lapsista, mutta yksinhuoltajavanhempia on vain muutama prosentti, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikkö Liisa Siika-aho.
Tuki sisältää myös erikoisuuksia.
– Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta saavat käytännössä myös vanhemmat, jotka eivät ole yksinhuoltajia.
Tämä johtuu siitä, että yksinhuoltajakorotus on mahdollinen myös lapsen yhteishuoltajuuden jakavalle eronneelle vanhemmalle.
Yhdenmukainen linja oppivelvollisuuden kanssa
Yleisesti ottaen lapsilisän tarkoitusta tulisi kirkastaa, osastopäällikkö sanoo.
– Eli kenelle sitä tulisi maksaa ja minkä takia – mitä sillä nykyaikana tavoitellaan? Siika-aho kuvailee.
– Aiemmin se on ollut tulonsiirto lapsettomilta lapsiperheellisille ja siihen on lisätty useampia elementtejä, jotka liittyvät köyhyyden vähentämiseen.
Nykyinen lapsilisäjärjestelmä kaipaa kokonaisvaltaista uudistamista. Ikärajan nosto 17 ikävuodesta täysi-ikäisyyteen on yksi ministeriön kannattamista toimenpiteistä.
– Sosiaaliturvan yksinkertaistamisen kannalta ikärajojen olisi hyvä olla yhdenmukaisia ja olisi hyvä, että niitä ei olisi monia erilaisia. Oppivelvollisuusikä on 18 vuoteen. Oppivelvollisuusikä ja lapsilisän päättyminen olisi loogista sitoa toisiinsa, toteaa Siika-aho.
9:24
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.
Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.
Vuosi enemmän tarkoittaa 80 miljoonaa euroa
Lapsilisän jatkamisen vuodella arvioidaan maksavan noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, jos se tehtäisiin nykyjärjestelmään.
– Olemme toki kannattaneet koko järjestelmän perkaamista ja arvioimista, joten silloin tämän voi toteuttaa monenlaisilla erilaisilla kustannuksilla, Siika-aho toteaa.
Lapsilisää on ehdotettu myös sidottavan kansaneläkeindeksiin tuen jälkeenjääneisyyden vuoksi. Tämä ehdotus ei ole nyt pohdinnassa.
– Enemmän on keskusteltu sisarus- ja yksinhuoltajakorotuksista, eri ikäisten tarpeista, ikärajasta ja mahdollisuudesta jakaa etuus kahdelle huoltajalle. Eli kaikkiaan etuuden merkityksen ja tarkoituksen kirkastamisesta.
Siika-ahon mukaan lapsilisää ei voi laittaa verolle ilman negatiivisia sukupuolivaikutuksia, jollei sitä ensin jaeta kahdelle huoltajalle. Lisän toivotaan jatkossakin kuuluvan kaikille tulotasosta riippumatta.
– Erilaiset tulorajat aiheuttaisivat kannustinloukkuja eikä niitä voi siten kannattaa.